Pomarkun lukiossa lakitettiin 50 vuotta sitten 24 ylioppilasta. Heistä 16 ja kaksi seuraavana vuonna lakin saanutta osallistuivat koulun päättäjäispäivänä riemuylioppilaina tämän vuoden Pomarkun lukion ylioppilasjuhlaan. Kaksi vuonna 1975 ryhmää opettanutta, pitkän uran Pomarkussa tehnyttä, opettajaakin osallistui juhlapäivään.
Riemuylioppilaat käynnistivät kolean toukokuun viimeisen päivän laskemalla Pomarkun hautausmaalla kukan edesmenneen luokkatoverin ja kolmen opettajan haudoille sekä sankarihaudalle. Vastaava muistaminen oli toteutettu viikolla muutamalla Pomarkun ulkopuolisellakin hautausmaalla.
Riemuylioppilaat saivat Pomarkun lukiossa kiireisen päivän lomassa juhlavan vastaanoton rehtori Jussi Heervän johdolla ja biologian opettajan Ari Välimaan opastuksella. Ennen uusien lakitusjuhlaa vanhat asettuivat, enemmän tai vähemmän entiset valkolakit päässä, yhteiskuvaan opettajineen.
Rahaa keräävä hattu oli kiertänyt ennakkoon riemuylioppilaiden keskuudessa. Siihen kertynyt useamman satasen summa jaettiin kahtena stipendinä koulun opettajien valitsemille uusille ylioppilaille.
Kristiina Huhtanen, FT, vakuutti riemuylioppilaiden puolesta uusille ylioppilaille pitämässään puheessaan, että ylioppilastutkinnon jälkeen aivosi ovat loistokunnossa valmiina uusiin haasteisiin ja matkalle kohti elämäsi suurta unelmaa. Elämää kokeneiden ylioppilaiden suunnalta lähti nuorille kannustus uskoa unelmiinsa, jolloin myös alkaa kasvaa niitä kohti. Riemuylioppilaiden penkkiriveillä oli vaistottavissa vastaavan tilanteen vuosikymmenten takainen jännitys ja sen jakaminen yhdessä nyt lakitettujen kanssa.
Pienempi talkooryhmä oli valmistellut Pomarkun rautatieasemalle jatko-ohjelman. Riemuylioppilaskaarti kurvasi sinne ”Unskan” Pizzerian kautta. Pitkän iltapäivän aikana muisteltiin kouluvuosia ja raportoitiin sen jälkeen tapahtuneista. Leppoisaa juttua riitti. Kaikki olivat siirtyneet jo eläkeläisvaiheeseen eivätkä kiireet juuri sillä hetkellä painaneet.