Yhteiskoulu

Pomarkun yhteiskoulussa toimivat luokat 7-9, sekä pienryhmä. Koulu toimii Pomarkun lukion kanssa samoissa tiloissa. Myös henkilökunta on käytännössä yhteinen.

Kukin ikäluokka opiskelee yhtenä opetusryhmänä pl. taitoaineiden jakoryhmät sekä valinnaiset aineet.

Koulussa on käytössä 60 minuutin oppitunnit, joita on tavallisessa päivässä enintään 5. Välitunnit ovat 15 minuutin pituisia. Työpäivä sijoittuu välille 8.30-14.30, poikkeuksellisesti joku valinnaisaineryhmä saattaa jatkua klo 15.00 asti.

Jussi Heervä: rehtori, historia & yhteiskuntaoppi, 044 0940 792.
Maria Lehtonen: vararehtori, matematiikka, fysiikka, kemia & TiLe, 7-luokan luokanvalvoja.
Hanna Alarotu: ruotsi & KiKy.
Mari Korpunen: englanti, saksa & KiKy, 9-luokan luokanvalvoja, 041 7325 314.
Anne Liinamaa: laaja-alainen erityisopetus.
Verna Läspä: äidinkieli.
Henri Peltomäki: matematiikka, fysiikka, kemia & tietotekniikka.
Sari Ruohomäki: kotitalous, kuvataide, tekstiilikäsityö, uskonto.
Sari Saarnilahti: OPO, tekninen käsityö & AhKi, 044 7501 247.
Enni Tasku: pienryhmä, 045 1075 086.
Teemu Toivanen: äidinkieli, liikunta, musiikki, terveystieto & AhKi.
Ari Välimaa: biologia, maantieto & SuVa.
Tarja Ylivuori: matematiikka, fysiikka, kemia & TiLe, 8-luokan luokanvalvoja, 041 7325 317.
Anne Rossi: koulusihteeri, 044 7501 300.
Marika Kortesniemi, koulunkäyntiohjaaja.
Eija Turpeinen, koulunkäyntiohjaaja.

Kaikkien sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.pomarkku.fi (ei ä- & ö-kirjaimia).

Tälle sivulle tulee oppiaineiden jaksotus lukuvuonna 2024-2025. Kuluvan lukuvuoden 2023-2024 jaksotukset löytyvät vanhalta kotisivulta edu.pomarkku.fi/yhteiskoulu.

Yhteiskoulun opetussuunnitelma löytyy osoitteesta Opetussuunnitelma 2017.

Perusopetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Nämä yhteiset juhlat ovat perusopetusasetuksen (852/1998) 3 §:n 5 momentin mukaisia lukuvuoden päättäjäisiä ja muita yhteisiä tapahtumia, jotka ovat kaikille oppilaille tarkoitettuja (EOAK/2186/2018). Nämä juhlat eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, eikä niille järjestetä vaihtoehtoisia tilaisuuksia. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät tarkemmin juhlista ja niiden sisällöstä.

Yhteisiin juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä (OHJE 7 (12) 19.9.2022 OPH-3903-2022). Valiokunnan mietinnön mukaisesti juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita. (PL-valiokunnan mietintö 10/2002 vp. ja 2/2014 vp. ja 16/2021 vp.)

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 2 §:n 2 mom. 422/2012). Näiden tavoitteiden tulee olla lähtökohtana myös opetukseen liittyvän suomalaisen juhlaperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä.

Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia, kuten jumalanpalveluksia, uskonnollisia päivänavauksia tai muuta sisällöltään uskonnollista toimintaa. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sisältävät uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.

Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Huoltaja voi antaa ilmoituksen toistaiseksi kaikkien uskonnollisten tilaisuuksien osalta tai halutessaan asiasta voi ilmoittaa tapauskohtaisesti. Huoltaja voi muuttaa ilmoitustaan. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen esi- ja perusopetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka niille vaihtoehtoiseen toimintaan toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.

Ratkaisussaan EOAK/1609/2019 eduskunnan apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että vaikka kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja uskonnonvapauslaki turvaavatkin huoltajille oikeuden varmistaa heidän omien uskonnollisten vakaumustensa mukainen kasvatus, ei se tarkoita sitä, että lapsen oma vanhemmista itsenäinen uskonnon ja omantunnon vapaus voitaisiin jättää täysin huomioimatta. Perus- ja ihmisoikeussäädökset turvaavat myös lapsille uskonnonvapauden, joka tulee huomioida lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Jos huoltaja ei tee ilmoitusta, koulu kuulee oppilaan mielipidettä ja toimii sen mukaisesti. Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä oppilaalla ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa. Jos oppilaan ja hänen huoltajansa näkemykset uskonnolliseen tilaisuuteen tai sille vaihtoehtoiseen ohjelmaan osallistumisesta poikkeavat toisistaan, koulu päättää oppilaan etu huomioon ottaen, kumman näkemyksen mukaan toimitaan.

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset järjestetään erillään muusta toiminnasta. Koulun päivänavauksien sisällöt rajataan niin, että ne eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia. Samoin periaattein toteutetaan vierailut uskonnollisiin yhdyskuntiin.

Sosiaali ja terveysministeriön esityksestä valtioneuvosto on antanut 15.6.2006 asetuksen (475/2006) nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Asetuksen tarkoituksena on tarkentaa lakia (998/1993) nuorista työntekijöistä ja (738/2002) työturvallisuuslakia. Perusopetuksessa em. asetus ja lait koskevat erityisesti teknisen työn opetusta sekä fysiikan ja kemian harjoitustöitä. Asetuksen mukaan oppilaat voivat seitsemännestä luokasta lähtien opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä vaarallisia töitä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Työn tekemisen edellytyksenä on kuitenkin, että suojaimet ja työvälineet ovat työntekijälle sopivat ja turvalliset käyttää. Oppilaan huoltajalle on myös etukäteen ilmoitettava ko. vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista.

Tietoa teknisen työn opetuksesta

Teknisen työn opetuksen ensisijainen tarkoitus on työturvallisuuden, turvallisten työtapojen ja ennen kaikkea turvallisen, ajattelevan työskentelyasenteen muodostaminen oppilaille. Opetussuunnitelman mukaisesti pyrimme käyttämään koneita aina kun se on mahdollista, tarpeellista ja turvallista. Pidämme koulussamme erityisen tärkeänä antaa jokaiselle oppilaalle riittävät perusvalmiudet ja oikeat asenteet konetyöskentelyyn.

Jokaista konetta käytetään opettajan valvonnan alla, vaarallisimpien koneiden käytön aikana opettaja seisoo työskentelevän oppilaan välittömässä läheisyydessä ”valmiudessa”. Koneiden kanssa työskennellään koulussa aina kaikkien annettujen määräysten ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti.

Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työskennellessä esim. seuraavilla koneilla ja laitteilla: sirkkelillä, pyörösahalla, vannesahalla, höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, pylväs- ja penkkiporakoneella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaitteella, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella. (STM:n asetus 128/2002 14.2.2002 vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020128)

Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin aineelle tai valmisteelle, joka luokitellaan vaaralliseksi kemikaalilain ( 744/1989 ) luettelon mukaisesti, tai nk. syöpävaarallinen aine (asetus 716/2000), esim. lyijy ja sen yhdisteet tai asbesti. Näiden aineiden käyttöä vältetään kouluopetuksessa.

Tietoa kemian ja fysiikan töissä käytettävistä haitallisista/vaarallisista aineista

Opetussuunnitelman mukaan tehtävissä kemian/fysiikan laboratoriotöissä käytetään myös haitallisia/vaarallisia aineita. Ennen varsinaisia laboratoriotöitä käytettävät aineet ja niiden ominaisuudet käsitellään tunneilla – työturvallisuusohjeet ja työturvallisuusmääräykset tarvittavine suojavaatteineen / suojavarusteineen käydään huolellisesti läpi. Kaikki käytettävät aineet laimennetaan kouluille annetun ohjeistuksen mukaisesti opettajan toimesta. Fysiikan ja kemian tunneilla työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.