Käytävä, ikkunat, naulakot.

Noora Puskala – Pomarkun lukio

Koronakevät vuonna 2020. Ajanjakso, jolloin valmistuin ylioppilaaksi Pomarkun lukiosta. Lukioajan kaikki oli ollut erilaista. Luokkani oli ensimmäisiä siinä ikäluokassa, joka siirtyi sähköiseen koe- ja ylioppilaskoejärjestelmään. Muistan, kuinka lukion ensimmäisenä vuonna muutaman ensimmäisen kurssin kokeet suoritettiin vielä paperille. Ainakin historian ja äidinkielen kokeen muistan tehneeni paperille. Siirtyminen sähköiseen koeympäristöön sujui mielestäni oikein mutkitta ja tarvittava opastus […]

Koronakevät vuonna 2020. Ajanjakso, jolloin valmistuin ylioppilaaksi Pomarkun lukiosta. Lukioajan kaikki oli ollut erilaista. Luokkani oli ensimmäisiä siinä ikäluokassa, joka siirtyi sähköiseen koe- ja ylioppilaskoejärjestelmään. Muistan, kuinka lukion ensimmäisenä vuonna muutaman ensimmäisen kurssin kokeet suoritettiin vielä paperille. Ainakin historian ja äidinkielen kokeen muistan tehneeni paperille. Siirtyminen sähköiseen koeympäristöön sujui mielestäni oikein mutkitta ja tarvittava opastus ja tuki oli helposti saatavilla. Järjestelmän käyttö oli hyvin yksinkertaista. Kokeiden sähköistyminen tuntui mukavalle myös näin vasenkätisenä, sillä lyijykynällä kirjoittaessa paperi ja kädet suttaantuivat. Ylioppilaskokeiden koittaessa jännitys kokeiden sähköistymisestä oli lähes olematon, sillä olimme saaneet harjoitella järjestelmän käyttöä etukäteen. Teknisiltä ongelmiltakin vältyttiin ja lukion henkilökunta oli ilmeisen hyvin koulutettu sähköisen koetilanteen hallitsemiseen.


Valmistumispäivänä kokoontumisrajoitukset puuttuivat peliin ja sukulaisten tulo lakitusjuhlaan
peruttiin. Juhlassa istuimme kukin omilla paikoillamme erillisillä tuoleilla, noin 1,5 metrin päässä
toisistamme. Sukulaiset pääsivät kutenkin osaksi juhlaa etäyhteyden kautta, harmillisesti juhla ei tallentunut, joten en itse päässyt katsomaan juhlaa jälkikäteen. Juhla oli poikkeusjärjestelystä huolimatta ikimuistoinen! Myös ylioppilaskuvauksiin tehtiin muutos, tavallisen ryhmäkuvan sijaan, jokaisesta lakitettavasta otettiin yksittäinen kuva, jotka myöhemmin koostettiin kuvakollaasiksi.


Lukion jälkeen pohdiskelin, mihin haluaisin jatko-opintoihin. Päädyin pitämään välivuoden, jonka aikana kävin lukiolla korottamassa ylioppilaskokeiden arvosanoja. Tuntui etuoikeutetulta, kun pääsin osallistumaan biologian kertauskurssille, vaikka en enää lukiossa virallisesti opiskellutkaan. Koin, että tästä oli suuri hyöty kirjoituksia varten ja opetus tuntui todella henkilökohtaiselta. Kävin korottamassa biologian, fysiikan, kemian ja matematiikan. Näistä biologian ja kemian arvosanat nousivat ja sainkin biologiasta ensimmäisen Laudaturini. Seuraavana keväänä minulle suotiin opiskelupaikka.


Kevät vuonna 2026. Mitä kuuluu nyt? Opintoni ovat tänä keväänä tulossa päätökseen ja olen gradun viimeistelyä vaille valmis proviisori. Alavalinta tuntuu erittäin oikealta. Tällä hetkellä asun Kuopiossa perheeni kanssa, johon kuuluu myös syyskuussa 2025 syntynyt tyttövauva. Kaiken kaikkiaan muistelen Pomarkun lukiota lämmöllä. Vaikka osa lukioajastani kului niin sanotussa poikkeustilanteessa, lukio hallitsi muutostilanteet erinomaisesti!
Mukavaa kevään odotusta jokaiselle!

Siirry takaisin sivun alkuun