Hakeuduin Pomarkun lukioon, koska minua houkutteli ajatus pienemmästä yhteisöstä ja oppimisympäristöstä. Myös kavereitani haki samaan kouluun ja sillä oli itselleni iso merkitys. Asuin naapurin pikkukunnassa, Noormarkussa, mutta Pomarkun kylänraitit olivat tulleet jo aiemmin tutuiksi ja tunsin lukiossa opiskelevia nuoria. Vieläkin muistan, kuinka ensimmäisenä päivänä jännitti astella uuden koulun pihalle. Vatsan pohjassa kutkutteli ja mieli oli samaan aikaan sekä levoton että odottavainen. Nopeasti aloimme tutustua toisiimme ja meistä muodostui porukka, johon kaikki saivat kuulua omina itseinään. Syntyi elämänmittaisia ystävyyksiä!
Koen edelleen, että pienessä lukiossa jokainen opiskelija kohdattiin yksilönä. Opettajat tunsivat nimeltä, kuuntelivat ja olivat tukena. He tunnistivat vahvuuksiamme ja kannustivat eteenpäin tärkeissä asioissa ja oppiaineissa, myös niissä hankalalta tuntuvissa. Itselleni tärkeimpiä oppiaineita olivat äidinkieli, englanti, liikunta ja maantieto. Omille kysymyksille ja ajatuksille oli tilaa ja mieleeni on jäänyt erityisesti äidinkielenopettajan tapa antaa henkilökohtaisesti palautetta ainekirjoituksesta. Hän myös kannusti kirjoittamaan henkilökohtaisia tekstejä nuoren elämän solmukohdista tai ilon aiheista. Tätä tapaa hyödynnän edelleen ja se auttaa jäsentämään ajatuksiani. Liikunnanopettaja kannusti jatkamaan tanssin parissa ja tarjosi myös mahdollisuuden harrastuneisuuteen koulussa: esimerkiksi välitunnilla sai pitää tanssitreenejä.
Yksilöllisen kohtaamisen lisäksi koin Pomarkun lukiossa vahvaa yhteisöllisyyden tunnetta ja se näkyi myös koulun arjessa: tervehdyksissä käytävällä, yhteisissä projekteissa ja siinä tunteessa, että kuuluu porukkaan. Turvallinen ilmapiiri antoi rohkeutta kokeilla, onnistua ja myös erehtyä.
Jatko-opintoihin lähteminen on jokaiselle nuorelle iso askel, kun tulevaisuus tuntuu samaan aikaan jännittävältä ja pelottavan epävarmalta. Harva tietää siinä vaiheessa tarkalleen, mitä haluaa tehdä “isona”. Siksi koen, että lukio on ennen kaikkea mahdollisuus – aikaa kasvaa, oppia ja löytää omia vahvuuksia rauhassa.
Lukion yleissivistävät opinnot avaavat ovia moneen suuntaan. Ne auttavat ymmärtämään maailmaa laajemmin – kieltä, kulttuuria, tiedettä ja yhteiskuntaa. Samalla oppii opiskelutaitoja, ajattelemaan kriittisesti ja rakentamaan omaa polkua. Ylioppilaslakin painaminen päähän tuntui kolmen vuoden ahertamisen jälkeen mahtavalta ja palkitsevalta!
Jos pohdit lukio-opintoja, suosittelen ehdottomasti Pomarkun lukiota. Pienessä lukiossa et ole vain opiskelija, vaan tärkeä osa yhteisöä.