Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilut toteutettiin syksyn 2025 aikana yhdeksällä paikkakunnalla Pohjois-Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla. Nämä viikon mittaiset arjen testijaksot tarjosivat konkreettisen mahdollisuuden selvittää, miltä elämä maaseudulla oikeasti tuntuisi – omien toiveiden, tarpeiden ja haaveiden näkökulmasta.
Ihana kamala maaseutu -konsepti lähestyi maalle muutosta haaveilevia rohkein väittein mainoslauseissaan: Maaseutu ei sovi kaikille. Sopisiko se sinulle? Tällä pyrittiin löytämään asumiskokeiluihin juuri ne oikeat henkilöt, jotka ovat valmiita heittäytymään viikoksi maaseudun eloon ja ottamaan kokeiluviikosta kaiken hyödyn irti.
Maalle muuton esteiksi oli aiemmin tunnistettu erityisesti työn löytyminen maaseudulta, joten lähtökohtaisesti haettiin henkilöitä, joille etätyö on jo osa arkea. Hakemuksia saatiin yhteensä 223 kappaletta, joista kokeiluihin päätyi 20 eri asumiskokeilijaporukkaa.
Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan maaseutua haluttiin esitellä mitään kaunistelematta, jolloin ajankohdaksi valikoitui syksyinen arki. Kokeilijoille räätälöitiin majoituskohteet, harrastukset, yritysvierailut ja kohtaamiset paikallisten kanssa sen mukaan, mitä kukakin arjelta odottaa.
”Taustalla oli yksi selkeä tavoite: madaltaa kynnystä muuttaa maalle. Asumiskokeilut rakentuivat tosielämän ympärille, tarjoten realistisen näkymän arkeen uusilla asuinsijoilla”, sanoo projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma.
Enemmän kuin matka – asumiskokeilu avasi oven arkeen
Asumiskokeilut erosivat merkittävästi tavallisesta maaseutumatkailusta. Missä satunnainen matkailija näkee kylän pintapuolisesti, asukaskokeilija pääsee hetkeksi mukaan todelliseen arkeen: päiväkodin hiekkalaatikon reunalle, koulujen opetushetkeen, iltalenkille kuntoradalle, yhdistysiltaan ja kirkkokonserttiin muiden paikkakuntalaisten mukana.
”Kokeilijat pääsivät kurkistamaan kulisseihin – ei vain näkemään, vaan tunnustelemaan, miltä elämä todella tuntuisi, jos tämä olisikin pysyvää”, kertoo hankekoordinaattori Noora Elonen.
He kohtasivat kuntalaisia kasvokkain, istuivat samassa kahvipöydässä kyläläisten kanssa ja pohtivat arjen pieniä, mutta merkityksellisiä valintoja oman arkensa näkökulmasta: missä tehdä etätöitä, mitä harrastaa, miten liikkua ja ketkä ovat ne ihmiset, joiden kanssa arkea jaettaisiin.
Palautteiden perusteella asumiskokeilut täyttivät – ja usein ylittivät – osallistujien odotukset.
”Yksi suurimmista havaituista eduista oli se, kuinka monipuoliset palvelut ja harrastukset voivat olla aivan nurkan takana, vaikka kunnassa asuu vain muutama tuhat asukasta”, sanoo Elonen.
Asumiskokeilijat ihastuivat paikallisiin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa on pienet ryhmäkoot ja opettajat tuntevat koko koulun oppilaat nimeltä.
Luonto ja sen saavutettavuus nousivat toistuvaksi teemaksi. Metsään, laavulle tai lenkille pääsi suoraan kotiovelta – eikä kiirettä tai ruuhkaa ollut. Hiljaisuus, puhdas ilma ja tähtitaivas näyttäytyivät monille kokeilijoille voimakkaana vastapainona kaupungin rytmille.
Myös kuntien yhteisöllisyys ja ihmisten avoimuus tekivät vaikutuksen. Paikalliset kuntalaiset ottivat aidosti ja avosylin vastaan asumiskokeilijat, kutsuivat kotiinsa kahville, kertoivat arjestaan ja toivat todeksi asumisen alueella. Keskusteluja syntyi kahvipöydissä, iltalenkeillä, konserteissa ja kyläkahveilla.
”Suurta kiitosta saivat keskusteluhetket kunnanjohtajien kanssa, sillä näistä syntyi tunne helposta lähestymisestä ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista”, Elonen toteaa.
Mitä voimme oppia? Näkökulmia kuntamarkkinointiin ja maalle muuton edistämiseen
Kuntien näkökulmasta kokeilut olivat paitsi näkyvä, myös merkityksellinen elinvoimatyön muoto. Kokeilujen järjestäminen vaati resursseja ja yhteistyötä, mutta ne myös loivat aivan uuden tavan markkinoida paikkakuntaa ja rakentaa siltoja potentiaalisten muuttajien suuntaan.
Asumiskokeilut tarjosivat myös arvokasta tietoa maalle muuton esteistä ja mahdollisuuksista. Selkeimmät opit ja havainnot voidaan tiivistää näin:
1. Kynnys ei ole kiinnostuksen puute – vaan käytännön epävarmuus. Monet haaveilevat maallemuutosta, mutta pelkäävät, ettei arki toimi. Kokeilut vastasivat juuri tähän: ne antoivat luvan testata ja tutustua turvallisesti ilman ostopakkoa.
2. Palvelut on nostettava esiin arjen kontekstissa. On eri asia kertoa, että kunnassa on koulu kuin viedä perhe koululuokkaan keskelle arkipäivää. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat ja etätyömahdollisuudet tekevät vaikutuksen – etenkin jos niitä pääsee itse kokeilemaan. Näitä kannattaa tuoda näkyvästi esiin kuntaviestinnässä.
3. Oikeat ihmiset, ei pelkät kuvat ja mainoslauseet. Kohtaamiset rakentavat mielikuvan. Ihmiset tekevät paikan. Yksi lämmin keskustelu voi painaa enemmän
kuin kymmenen mainoslausetta. Siksi kunnan henkilöstön, yritysten ja yhdistysten panos oli kullanarvoinen.
4. Aidosti eletty arki kiinnostaa enemmän kuin kiillotettu pinta. Pimeys, loska ja arjen harmaus eivät lannistaneet – ne toivat uskottavuutta. Kaupunkilaisia ei houkuttele siloteltu mökkielämä, vaan mahdollisuus nähdä, miltä heidän oma arki todella näyttäisi maaseudulla.
”Asumiskokeilut ovat myös erinomainen työkalu kuntamarkkinoinnin kehittämiseen. Ne synnyttivät sisältöä, tarinoita ja suosituksia, joita voidaan hyödyntää monikanavaisesti. Samalla kunnat saivat mahdollisuuden katsoa itseään ulkopuolisen silmin ja löytää vahvuuksia, joita ei aina itse näe”, muistuttaa Syväluoma.
Askeleita kohti uusia alkuja
Ihana kamala maaseutu -konsepti osui ajan hermoon. Se ei yritä myydä idylliä. Se ei väitä, että elämä maalla olisi kaikille täydellistä, mutta se tarjoaa rehellisen mahdollisuuden kokeilla. Ja niille, jotka ovat valmiita vaihtamaan ruuhkaiset työmatkat kahvikuppiin puuhellan lämmössä, tämä saattoi olla alku jollekin suurelle.
”Monelle viikko ei ollut vain kokeilu, vaan käännekohta. Asumiskokeilut madalsivat selvästi monen osallistujan kynnystä harkita maalle muuttoa. Moni kertoi, että konkreettinen kokemus oli ratkaiseva askel. Monelle viikko oli myös identiteettikysymys: Olisiko minusta maalla-asujaksi ja kuulunko minä tänne?”, sanovat Syväluoma ja Elonen.
Asumiskokeilu osoittautui tehokkaaksi tavaksi vahvistaa kuntien vetovoimaa, herättää kiinnostusta ja hälventää ennakkoluuloja maaseudusta. Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilujen voima piilee yhdeksän kunnan yhteistyössä ja yhteisessä näkyvyydessä.
Asumiskokeilut eivät olleet tavanomainen kuntamarkkinointiteko, mutta tällaisena rohkeana ja erottuvana toteutuksena varsin toimiva kokonaisuus. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan kunnat jättivät kokeilijoihin tunnejäljen, jonka voi saavuttaa vain aidoilla kohtaamisilla ja kamalan ihanalla arjella.
Lisätietoja hankkeesta
Asumiskokeilut toteutettiin osana Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimaa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanketta, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämishanke. Osarahoittajana toimii Euroopan unionin maaseuturahasto, ja hankeaika on 1. tammikuuta 2024–30. kesäkuuta 2026.
Lisätietoa tulevista asumiskokeiluista verkkosivuilla ihanakamalamaaseutu.fi ja Instagramissa @ihanakamalamaaseutu.
Yhteyshenkilöt
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi
040 190 9440
Hankekoordinaattori Noora Elonen
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora.elonen@kankaanpaa.fi
040 577 1300
Asumiskokeilu Karvia: Karvian asumiskokeilijat nauttivat villistä menosta Karviassa hypäten Kyläluuta-pyörän kyytiin. Kuvaaja Tarja Hosiasluoma